maanantai 25. marraskuuta 2019

Kertooko tökkivä sisäinen viestintä kollektiivisesta arvostuksen puutteesta?

Sisäinen viestintä työpaikoilla tuntuu olevan vaikea laji ja lähes poikkeuksetta sen tärkeys nostetaan korkealle monessa organisaatiossa tänä päivänä, jos ei muuta niin ainakin puheissa. Johtajat ovat ymmärtäneet, että toimiva sisäinen viestintä auttaa organisaatiota kasvamaan suurempiin mittoihin ja vaikuttaa yrityksen tuloksellisuuteen positiivisesti. Niinpä sitten palkataan asiantuntijoita, konsultteja ja/tai viestinnän ammattilaisia laittamaan sisäinen viestintä kuntoon.

Mutta mitä sitten on sisäinen viestintä? Yhdellä sanalla sanoen, se on kommunikaatiota.
Entä mitä on kommunikaatio?

Kommunikaatio on arvostusta.

Tämä iskeytyi minun tajuntaani oikeastaan sen kautta, kun mietin keskusteluyhteyksien haasteita henkilökohtaisessa elämässäni. Tottakai tökkivän sisäisen viestinnän takana on monia asioita, mutta väitän, että mikäli organisaatiossa lähtökohtaisesti arvostetaan kollegoita ja jokaisen panosta yhteisen asian eteen, myös viestintä toimii paremmin.
Sisäisen viestinnän toimimattomuuden yksi syy voi siis olla kollektiivinen arvostuksen puute. Mitä sen taustalla taas on, niin sen ratkaiseminen ei olekaan ihan lyhyt tie.

Fakta on, että mikäli organisaation yhteishenki, yrityskulttuuri ja sitä kautta sisäinen viestintä ovat retuperällä on aikamoinen homma saada laiva käännettyä oikeaan kurssiin.

Oli kyse sitten viestinnästä työpaikoilla tai henkilökohtaisessa elämässä, toisen ihmisen arvostaminen on keskiössä. Jos keskustelukumppaniaan ei arvosta, ei myöskään ole kovin kiinnostunut viestimään asioista eikä välitetä siitä, meneekö niin sanotusti viesti perille. 
Työyhteisössä yhteen hiileen puhaltaminen on tärkein asia, jotta hommat etenevät jouhevasti. Yhteen hiileen puhaltaminen ei toimi, mikäli organisaatiossa on päällä yleinen arvostuksen puute.

Oli haaste tai haasteet mitä hyvänsä sisäisessä viestinnässä, yksi asia on varmaa: kaikki lähtee johdosta. Mikäli siis tavoitellaan avointa ja joustavaa viestintäkulttuuria, kannattaa johdon todella miettiä näyttävätkö he esimerkkiä. Yritys- ja viestintäkulttuuri sekä koko organisaation asenne rakentuu vuosien saatossa esimerkin myötä. "Mitä isot edellä, sitä pienet perässä"-sanonta pätee tähänkin asiaan.
Kun sisäistä viestintää halutaan parantaa organisaatiossa ja siihen ollaan valmiita panostamaan, tärkein panostus on johdon tuki niille asiantuntijoille, konsulteille tai viestinnän ammattilaisille, jotka ovat vastuussa sisäisen viestinnän kehittämisestä. Ja tuki ei tarkoita sanallista tukea, vaan on käärittävä hihat ja otettava lusikka kauniiseen käteen.
On otettava vastuu oman laivan ohjaamisesta oikeaan suuntaan asiansa osaavan ammattilaisen tuella, vain silloin voi odottaa myös muun organisaation ottavan vastuuta sisäisen viestinnän toimivuudesta.

Terhi V






Irtisanomisen voi hoitaa hyvin, huonosti tai hyvin huonosti

Jos irtisanominen osuu omalle kohdalle, se on lähes jokaisessa tapauksessa jollain tavalla kova paikka. Joskus se ottaa kovemmin, joskus se ...